Euroopan unionin varapuheenjohtaja Frans Timmermans kertoi Alankomaissa pidetyssä World Hydrogen Summitissa, että vihreän vedyn kehittäjät maksavat enemmän Euroopan unionissa valmistetuista korkealaatuisista kennoista, jotka ovat edelleen maailman johtava kennoteknologian tarjoaja, kuin halvemmista Kiinasta peräisin olevista kennoista.Hän sanoi EU:n teknologian olevan edelleen kilpailukykyistä. Ei luultavasti ole sattumaa, että Viessmannin (amerikkalaisomisteinen saksalainen lämmitysteknologiayritys) kaltaiset yritykset valmistavat näitä uskomattomia lämpöpumppuja (jotka vakuuttavat amerikkalaiset sijoittajat). Vaikka näiden lämpöpumppujen valmistus Kiinassa voi olla halvempaa, ne ovat korkealaatuisia ja niiden hinta on hyväksyttävä. Euroopan unionin elektrolyysikennoteollisuus on tällaisessa tilanteessa.
Halukkuus maksaa enemmän EU:n huipputeknologiasta voisi auttaa EU:ta saavuttamaan ehdottamansa 40 prosentin ”Made in Europe” -tavoitteen, joka on osa maaliskuussa 2023 julkistettua nettonollapäästölakia. Laki edellyttää, että 40 prosenttia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarkoitetuista laitteista (mukaan lukien elektrolyysikennot) on oltava eurooppalaisten tuottajien valmistamia. EU pyrkii nettonollapäästötavoitteeseensa torjuakseen halpaa tuontia Kiinasta ja muualta. Tämä tarkoittaa, että 40 prosenttia eli 40 gigawattia EU:n kokonaistavoitteesta, joka on 100 gigawatin asennettavien kennojen määrä vuoteen 2030 mennessä, on valmistettava Euroopassa. Timmermans ei kuitenkaan antanut yksityiskohtaista vastausta siihen, miten 40 gigawatin kenno toimisi käytännössä ja erityisesti miten se toteutettaisiin kentällä. On myös epäselvää, onko eurooppalaisilla kennotuottajilla riittävästi kapasiteettia 40 gigawatin kennojen toimittamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Euroopassa useat EU:ssa toimivat kennovalmistajat, kuten Thyssen ja Kyssenkrupp, Nucera ja John Cockerill, suunnittelevat kapasiteetin laajentamista useisiin gigawatteihin (GW) ja suunnittelevat myös laitosten rakentamista ympäri maailmaa vastatakseen kansainvälisen markkinakysynnän.
Timmermans ylisti kiinalaista valmistusteknologiaa, jonka hän sanoi voivan muodostaa merkittävän osan jäljellä olevasta 60 prosentista Euroopan markkinoista peräisin olevasta elektrolyysikennokapasiteetista, jos EU:n nettonollapäästölaki toteutuu. Älkää koskaan halveksiko (puhuko siitä epäkunnioittavasti) kiinalaista teknologiaa, se kehittyy salamannopeasti.
Hän sanoi, ettei EU halua toistaa aurinkoenergiateollisuuden virheitä. Eurooppa oli aikoinaan johtava toimija aurinkosähkössä, mutta teknologian kypsyessä kiinalaiset kilpailijat alittivat eurooppalaisten tuottajien hinnat 2010-luvulla ja lähes pyyhkivät alan pois. EU kehittää teknologiaa täällä ja markkinoi sitä sitten tehokkaammin muualla maailmassa. EU:n on jatkettava investointeja elektrolyyttikennoteknologiaan kaikin keinoin, vaikka kustannusero olisikin olemassa, mutta jos voitto voidaan kattaa, ostohalukkuutta on edelleen.
Julkaisun aika: 16.5.2023