Hiilineutraaliuteen siirtymisen yhteydessä kaikilla mailla on suuret odotukset vetyenergialle ja uskotaan, että vetyenergia tuo suuria muutoksia teollisuuteen, liikenteeseen, rakentamiseen ja muille aloille, auttaa energiarakenteen mukauttamisessa sekä edistää investointeja ja työllisyyttä.
Erityisesti Euroopan unioni panostaa suuresti vetyenergian kehittämiseen päästäkseen eroon Venäjän energiariippuvuudesta ja vähentääkseen raskaan teollisuuden hiilidioksidipäästöjä.
Heinäkuussa 2020 EU esitteli vetystrategian ja ilmoitti puhtaan vetyenergian koalition perustamisesta. Tähän mennessä 15 Euroopan unionin maata on sisällyttänyt vedyn talouden elvytyssuunnitelmiinsa.
Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin jälkeen vetyenergiasta on tullut tärkeä osa EU:n energiarakenteen muutosstrategiaa.
Toukokuussa 2022 Euroopan unioni ilmoitti REPowerEU-suunnitelmasta, jolla pyritään pääsemään eroon Venäjän energiantuonnista, ja vetyenergialle on annettu enemmän painoarvoa. Suunnitelman tavoitteena on tuottaa 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä EU:ssa ja tuoda 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä vuoteen 2030 mennessä. EU on myös perustanut "Euroopan vetypankin" lisätäkseen investointeja vetyenergiamarkkinoille.
Vetyenergian roolia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kuitenkin vaikuttavat erilaiset vetyenergian lähteet. Jos vetyenergia on edelleen peräisin fossiilisista polttoaineista (kuten kivihiilestä, maakaasusta jne.), tätä kutsutaan "harmaaksi vedyksi", ja hiilidioksidipäästöt ovat silti suuret.
Joten vedyn, joka tunnetaan myös vihreänä vetynä, valmistuksessa uusiutuvista lähteistä on paljon toivoa.
Kannustaakseen yrityksiä investoimaan vihreään vetyyn Euroopan unioni on pyrkinyt parantamaan sääntelykehystä ja asettamaan teknisiä standardeja uusiutuvalle vedylle.
Euroopan komissio julkaisi 20. toukokuuta 2022 luonnoksen uusiutuvaa vetyä koskevaksi toimeksiannoksi, joka aiheutti laajaa kiistaa vihreän vedyn tuotannon ulkopuolisuutta, ajallista ja maantieteellistä merkitystä koskevien periaatteiden vuoksi.
Valtuutuslakia on päivitetty. Euroopan unioni (EU) hyväksyi 13. helmikuuta kaksi uusiutuvan energian direktiivin (RED II) edellyttämää valtuutuslakia ja ehdotti yksityiskohtaisia sääntöjä uusiutuvan vedyn määrittelemiseksi EU:ssa. Valtuutuslaki määrittelee kolme vetytyyppiä, jotka voidaan laskea uusiutuvaksi energiaksi: vety, joka tuotetaan kytkemällä se suoraan uusiin uusiutuvan energian generaattoreihin, verkkosähköstä tuotettu vety alueilla, joilla uusiutuvan energian osuus on yli 90 prosenttia, ja verkkosähköstä tuotettu vety alueilla, joilla on alhaiset hiilidioksidipäästörajat uusiutuvan energian ostosopimusten allekirjoittamisen jälkeen.
Tämä tarkoittaa, että EU sallii osan ydinvoimajärjestelmissä tuotetusta vedystä laskea mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseensa.
Nämä kaksi lakiesitystä, jotka ovat osa EU:n laajaa vedyn sääntelykehystä, varmistavat, että kaikki ”abioottista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikennepolttoaineet” eli RFNBO tuotetaan uusiutuvasta sähköstä.
Samaan aikaan ne tarjoavat vedyn tuottajille ja sijoittajille sääntelyvarmuutta siitä, että heidän vetyä voidaan myydä ja käydä kauppaa "uusiutuvana vetynä" EU:ssa.
Julkaisun aika: 21. helmikuuta 2023