Kansainvälisen vetyenergiakomission julkaiseman vetyenergian tulevaisuuden trendejä käsittelevän raportin mukaan vetyenergian maailmanlaajuinen kysyntä kymmenkertaistuu vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa 520 miljoonaa tonnia vuoteen 2070 mennessä. Vetyenergian kysyntä millä tahansa teollisuudenalalla kattaa luonnollisesti koko teollisuusketjun, mukaan lukien vedyn tuotanto, varastointi ja kuljetus, vedyn kauppa, vedyn jakelu ja käyttö. Kansainvälisen vetyenergiakomitean mukaan maailmanlaajuisen vetyteollisuusketjun tuotannon arvo ylittää 2,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2050 mennessä.
Vetyenergian valtavan käyttöskenaarion ja valtavan teollisen ketjun arvon perusteella vetyenergian kehittämisestä ja hyödyntämisestä ei ole tullut vain tärkeä tie monille maille energiamuutoksen saavuttamiseksi, vaan siitä on myös tullut tärkeä osa kansainvälistä kilpailua.
Alustavien tilastojen mukaan 42 maata ja aluetta on antanut vetyenergiapolitiikkoja, ja 36 maata ja aluetta valmistelee vetyenergiapolitiikkaa.
Globaaleilla vetyenergian kilpailumarkkinoilla kehittyvät markkinat kohdistavat samanaikaisesti vihreän vedyn teollisuuteen. Esimerkiksi Intian hallitus osoitti 2,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria vihreän vedyn teollisuuden tukemiseen, Saudi-Arabian tulevaisuuden superkaupunkiprojekti NEOM pyrkii rakentamaan alueelleen yli 2 gigawatin vesivoimalaitoksen hydrolyysivedyn tuotantoon, ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat aikoo käyttää 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain viiden vuoden aikana vihreän vedyn markkinoiden laajentamiseen. Myös Brasilia ja Chile Etelä-Amerikassa sekä Egypti ja Namibia Afrikassa ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan investoida vihreään vetyyn. Tämän seurauksena Kansainvälinen energiajärjestö ennustaa, että maailmanlaajuinen vihreän vedyn tuotanto saavuttaa 36 000 tonnia vuoteen 2030 mennessä ja 320 miljoonaa tonnia vuoteen 2050 mennessä.
Vetyenergian kehitys kehittyneissä maissa on entistä kunnianhimoisempaa ja asettaa korkeampia vaatimuksia vedyn käyttökustannuksille. Yhdysvaltain energiaministeriön julkaiseman kansallisen puhtaan vetyenergian strategian ja etenemissuunnitelman mukaan Yhdysvaltojen kotimainen vedyn kysyntä nousee 10 miljoonaan tonniin, 20 miljoonaan tonniin ja 50 miljoonaan tonniin vuodessa vuosina 2030, 2040 ja 2050. Samaan aikaan vedyn tuotantokustannukset laskevat 2 dollariin kilolta vuoteen 2030 mennessä ja 1 dollariin kilolta vuoteen 2035 mennessä. Etelä-Korean vetytalouden ja vedyn turvallisuuden hallinnan edistämistä koskevassa laissa asetetaan myös tavoitteeksi korvata tuotu raakaöljy tuodulla vedyllä vuoteen 2050 mennessä. Japani tarkistaa vetyenergian perusstrategiaansa toukokuun lopussa laajentaakseen vetyenergian tuontia ja korosti tarvetta nopeuttaa investointeja kansainvälisen toimitusketjun rakentamiseen.
Myös Eurooppa tekee jatkuvasti edistystä vetyenergian saralla. EU:n Repower EU -suunnitelmassa esitetään tavoitetta tuottaa ja tuoda 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten EU tarjoaa rahoitustukea vetyenergialle useiden hankkeiden, kuten Euroopan vetypankin ja Investment Europe -suunnitelman, kautta.
Lontoo – ICIS:n tietojen mukaan uusiutuvaa vetyä voidaan myydä alle eurolla/kg Euroopan komission 31. maaliskuuta julkaisemien pankkiehtojen mukaisesti, jos tuottajat saavat enimmäistukea Euroopan vetypankilta.
Syyskuussa 2022 julkistettu pankki pyrkii tukemaan vedyntuottajia huutokauppajärjestelmän avulla, jossa tarjoajat asetetaan paremmuusjärjestykseen vedyn kilohinnan perusteella.
Innovaatiorahaston avulla komissio osoittaa 800 miljoonaa euroa ensimmäiseen huutokauppaan, johon Euroopan kehityspankki myöntää tukea. Tuet ovat enintään 4 euroa kilogrammalta. Huutokaupattavan vedyn on oltava uusiutuvien polttoaineiden valtuutuslain (RFNBO) eli uusiutuvan vedyn mukaista, ja hankkeen on saavutettava täysi kapasiteetti kolmen ja puolen vuoden kuluessa rahoituksen saamisesta. Rahoitus on käytettävissä, kun vedyn tuotanto alkaa.
Voittaja saa sitten kymmenen vuoden ajan kiinteän summan, joka perustuu tarjousten määrään. Tarjoajat eivät saa käyttää yli 33 prosenttia käytettävissä olevasta budjetista, ja hankkeen koon on oltava vähintään 5 MW.
1 € per vetykilo
Alankomaat tuottaa uusiutuvaa vetyä vuodesta 2026 alkaen 10 vuoden uusiutuvan energian ostosopimuksella (PPA) hintaan 4,58 euroa/kg projektin kannattavuusrajalla, ICIS:n 4. huhtikuuta julkaisemien arviointitietojen mukaan. 10 vuoden PPA-sopimuksen uusiutuvan vedyn osalta ICIS laski elektrolyysirilaitteen investointikustannusten takaisinmaksun PPA-kauden aikana, mikä tarkoittaa, että kustannukset saadaan takaisin tukikauden lopussa.
Koska vedyntuottajat voivat saada täyden tuen, 4 euroa kilolta, tämä tarkoittaa, että pääomakustannusten kattamiseen tarvitaan vain 0,58 euroa kilolta vetyä. Tuottajien tarvitsee sitten veloittaa ostajilta vain alle euron kilolta varmistaakseen, että projekti tulee kannattavaksi.
Julkaisun aika: 10. huhtikuuta 2023