Kansainvälinen vety | BP julkaisi vuoden 2023 "maailman energianäkymät"

British Petroleum (BP) julkaisi 30. tammikuuta vuoden 2023 ”World Energy Outlook” -raportin, jossa korostettiin, että fossiiliset polttoaineet ovat lyhyellä aikavälillä tärkeämpiä energiamurroksessa, mutta maailmanlaajuinen energiapula, hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan ja muiden tekijöiden odotetaan kiihdyttävän vihreää ja vähähiilistä siirtymistä. Raportissa esitettiin neljä maailmanlaajuisen energiakehityksen trendiä ja ennustettiin vähähiilisen kehityksen toteutumista vuoteen 2050 asti.

Raportissa todetaan, että lyhyellä aikavälillä fossiilisilla polttoaineilla on tärkeä rooli energiamurroksen prosessissa, mutta maailmanlaajuinen energiapula, hiilidioksidipäästöjen jatkuva kasvu ja usein esiintyvät äärimmäiset sääilmiöt kiihdyttävät maailmanlaajuista energian vihreää ja vähähiilistä siirtymistä. Tehokkaan siirtymän on samanaikaisesti käsiteltävä energiaturvallisuutta, kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä; Maailmanlaajuisessa energiatulevaisuudessa näkyy neljä päätrendiä: hiilivetyenergian roolin väheneminen, uusiutuvan energian nopea kehitys, sähköistämisen lisääntyminen ja vähähiilivetyjen käytön jatkuva kasvu.

Raportissa oletetaan energiajärjestelmien kehittyvän vuoteen 2050 mennessä kolmessa skenaariossa: nopeutettu siirtymä, nettonollapäästöt ja uusi energia. Raportissa ehdotetaan, että nopeutetun siirtymän skenaariossa hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 75 %; nettonollapäästöskenaariossa hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 95 %; uudessa dynaamisessa skenaariossa (jossa oletetaan, että maailman energiakehityksen kokonaistilanne viimeisten viiden vuoden aikana, mukaan lukien teknologinen kehitys, kustannusten aleneminen jne., ja maailmanlaajuinen poliittinen intensiteetti pysyvät muuttumattomina seuraavien viiden–30 vuoden aikana) maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt saavuttavat huippunsa 2020-luvulla ja vähentävät maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä noin 30 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2019.

Raportissa väitetään, että vähähiiliset hiilivedyt ovat avainasemassa vähähiiliseen energiamurrokseen siirtymisessä, erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja muilla vaikeasti sähköistettävillä aloilla. Vihreä vety ja sininen vety ovat tärkeimmät vähähiiliset hiilivedyt, ja vihreän vedyn merkitys kasvaa energiamuunnoksen myötä. Vetykauppaan kuuluu alueellinen putkikauppa puhtaan vedyn kuljettamiseksi ja meriliikennekauppa vetyjohdannaisten kuljettamiseksi.

Raportissa ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä kiihdytetyn siirtymän ja nettonollapäästöskenaarioissa vähähiilivetyjen kysyntä nousee vastaavasti 30 miljoonaan tonniin vuodessa ja 50 miljoonaan tonniin vuodessa. Suurinta osaa näistä vähähiilivedyistä käytetään energialähteinä ja teollisina pelkistiminä korvaamaan maakaasua, hiilipohjaista vetyä (jota käytetään teollisena raaka-aineena jalostuksessa, ammoniakin ja metanolin tuotannossa) ja hiiltä. Loput käytetään kemikaalien ja sementin tuotannossa.

Vuoteen 2050 mennessä teräksen tuotanto käyttää noin 40 % teollisuussektorin vähähiilivetyjen kokonaiskysynnästä, ja kiihdytetyn siirtymän ja nettonollapäästöskenaarioissa vähähiilivetyjen osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 5 % ja 10 %.

Raportissa ennustetaan myös, että kiihdytetyn siirtymän ja nettonollapäästöjen skenaarioissa vetyjohdannaisten osuus ilmailun energiankulutuksesta on 10 prosenttia ja 30 prosenttia sekä meriliikenteen energiankulutuksesta 30 prosenttia ja 55 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, ja loput suurin osa menee raskaaseen tieliikenteeseen. Vuoteen 2050 mennessä vähähiilivetyjen ja vetyjohdannaisten summa muodostaa 10 prosenttia ja 20 prosenttia liikennesektorin kokonaisenergiankulutuksesta kiihdytetyn siirtymän ja nettonollapäästöjen skenaarioissa.

Raportissa todetaan, että sinisen vedyn hinta on tällä hetkellä yleensä alhaisempi kuin vihreän vedyn suurimmassa osassa maailmaa, mutta kustannusero kaventuu vähitellen vihreän vedyn valmistusteknologian kehittyessä, tuotannon tehokkuuden kasvaessa ja perinteisten fossiilisten polttoaineiden hinnan noustessa. Nopeutetun siirtymän ja nettonollapäästöjen skenaariossa raportissa ennustetaan, että vihreän vedyn osuus on noin 60 prosenttia kaikista vähähiilivedyistä vuoteen 2030 mennessä ja nousee 65 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Raportissa esitetään myös, että vedyn kauppatapa vaihtelee loppukäytön mukaan. Puhdasta vetyä vaativissa sovelluksissa (kuten teollisissa korkean lämpötilan lämmitysprosesseissa tai tieliikenteen ajoneuvoissa) kysyntä voidaan tuoda asiaankuuluvilta alueilta putkistoja pitkin. Alueilla, joilla tarvitaan vetyjohdannaisia ​​(kuten ammoniakkia ja metanolia laivoihin), vetyjohdannaisten kuljetuskustannukset ovat suhteellisen alhaiset, ja kysyntää voidaan tuoda kustannusedullisimmista maista maailmanlaajuisesti.

Esimerkiksi Euroopan unionissa raportissa ennustetaan, että kiihdytetyn siirtymän ja nettonollapäästöskenaarion mukaan EU tuottaa noin 70 % vähähiilivedyistä vuoteen 2030 mennessä ja laskee 60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vähähiilivetyjen tuonnista noin 50 prosenttia puhdasta vetyä tuodaan putkistoja pitkin Pohjois-Afrikasta ja muista Euroopan maista (esim. Norjasta, Isosta-Britanniasta), ja loput 50 prosenttia tuodaan meritse maailmanmarkkinoilta vetyjohdannaisten muodossa.