1, sylinterimäinen seula
(1) Sylinterimäisen seulan rakenne
Sylinteriseula koostuu pääasiassa voimansiirtojärjestelmästä, pääakselista, seulakehyksestä, seulaverkosta, suljetusta kotelosta ja rungosta.
Useiden eri kokoluokkien hiukkasten samanaikaiseksi saamiseksi seulan koko pituudelle voidaan asentaa erikokoisia seuloja. Grafitointituotannossa käytetään yleensä kahta erikokoista seulaa vastusmateriaalin hiukkaskoon minimoimiseksi. Ja vastusmateriaalin suurinta hiukkaskokoa suuremmat materiaalit voidaan seuloa pois. Pienen seulareiän seula sijoitetaan lähelle syöttöaukkoa ja suuren seulareiän seula lähelle poistoaukkoa.
(2) Sylinterimäisen seulan toimintaperiaate
Moottori pyörittää seulan keskiakselia hidastuslaitteen avulla, ja kitkavoima nostaa materiaalin sylinterissä tiettyyn korkeuteen ja vierii sitten alas painovoiman vaikutuksesta, jolloin materiaali seulotaan kallistettuna kaltevaa seulapintaa pitkin. Vähitellen syöttöpäästä poistopäähän hienot hiukkaset kulkeutuvat verkkoaukon läpi seulaan ja karkeat hiukkaset kerätään seulasylinterin päähän.
Jotta materiaalia voidaan liikuttaa sylinterissä aksiaalisuunnassa, se on asennettava vinosti, ja akselin ja vaakasuoran tason välinen kulma on yleensä 4°–9°. Sylinterimäisen seulan pyörimisnopeus valitaan yleensä seuraavalta alueelta.
(siirto / minuutti)
R-tynnyrin sisäsäde (metriä).
Sylinterimäisen seulan tuotantokapasiteetti voidaan laskea seuraavasti:
Q-tynnyriseulan tuotantokapasiteetti (tonnia/tunti); n-tynnyriseulan pyörimisnopeus (kierr./min);
Ρ - materiaalin tiheys (tonnia / kuutiometri) μ - materiaalin irtokerroin, yleensä 0,4–0,6;
R-tangon sisäsäde (m) h – materiaalikerroksen enimmäispaksuus (m) α – sylinterimäisen seulan kaltevuuskulma (astetta).
Kuva 3-5 Sylinterin seulan kytkentäkaavio
2, kauhahissi
(1) kauhahissirakenne
Kauhahissi koostuu suppilosta, voimansiirtoketjusta (hihnasta), voimansiirto-osasta, yläosasta, välikotelosta ja alaosasta (perä). Tuotannon aikana kauhahissin tulee syöttää tasaisesti eikä syöttö saa olla liian voimakasta, jotta materiaali ei tukki alaosaa. Kun nostin on toiminnassa, kaikkien tarkastusluukkujen on oltava kiinni. Jos käytön aikana ilmenee vika, se on pysäytettävä välittömästi ja vika on korjattava. Henkilökunnan on aina tarkkailtava nostimen kaikkien osien liikettä, tarkistettava liitospultit kaikkialla ja kiristettävä niitä milloin tahansa. Alaosan spiraalikiristyslaitetta on säädettävä sen varmistamiseksi, että suppilon ketjulla (tai hihnalla) on normaali käyttöjännitys. Nostin on käynnistettävä ilman kuormaa ja pysäytettävä, kun kaikki materiaali on tyhjennetty.
(2) kauhahissien tuotantokapasiteetti
Tuotantokapasiteetti Q
Jossa i0 on suppilon tilavuus (kuutiometriä); a on suppilon nousukulma (m); v on suppilon nopeus (m/h);
φ-täyttökertoimeksi otetaan yleensä 0,7; γ-materiaalin ominaispaino (ton/m3);
Κ – materiaalin epätasaisuuskerroin, otetaan 1,2 ~ 1,6.
Kuva 3-6 Kauhahissin kytkentäkaavio
Q-tynnyriseulan tuotantokapasiteetti (tonnia/tunti); n-tynnyriseulan nopeus (kierrosta/min);
Ρ - materiaalin tiheys (tonnia / kuutiometri) μ - materiaalin irtokerroin, yleensä 0,4–0,6;
R-tangon sisäsäde (m) h – materiaalikerroksen enimmäispaksuus (m) α – sylinterimäisen seulan kaltevuuskulma (astetta).
Kuva 3-5 Sylinterin seulan kytkentäkaavio
3, hihnakuljetin
Hihnakuljettimet jaetaan kiinteisiin ja liikkuviin kuljettimiin. Kiinteä hihnakuljetin tarkoittaa, että kuljetin on kiinteässä asennossa ja siirrettävä materiaali on kiinteä. Liukuva hihnapyörä on asennettu liikkuvan hihnakuljettimen pohjaan, ja hihnakuljetinta voidaan liikuttaa maassa olevien kiskojen läpi materiaalien kuljettamiseksi useissa paikoissa. Kuljettimeen tulee lisätä voiteluöljyä ajoissa, se tulee käynnistää ilman kuormaa, ja sen voi kuormittaa ja ajaa käytön jälkeen ilman poikkeamia. On havaittu, että hihnan sammuttamisen jälkeen on tarpeen selvittää poikkeaman syy ajoissa ja sitten säätää materiaalia sen purkamisen jälkeen hihnalta.
Kuva 3-7 Hihnakuljettimen kytkentäkaavio
Sisäisen nauhan grafitointiuuni
Sisäisen säikeen pinnan ominaisuus on, että elektrodit on painettu yhteen aksiaalisessa suunnassa ja niihin kohdistetaan tietty paine hyvän kontaktin varmistamiseksi. Sisäinen säike ei tarvitse sähkövastusmateriaalia, ja tuote itsessään muodostaa uunin ytimen, joten sisäsäikeellä on pieni uunin vastus. Suuren uunin vastuksen saavuttamiseksi ja tehon lisäämiseksi sisäsäikeen uunin on oltava riittävän pitkä. Tehtaan rajoitusten ja sisäisen uunin pituuden varmistamiseksi on kuitenkin rakennettu useita U-muotoisia uuneja. U-muotoisen sisäsäikeen uunin kaksi uraa voidaan rakentaa rungoksi ja yhdistää ulkoisella pehmeällä kupariväylällä. Se voidaan myös rakentaa yhdeksi, jossa on ontto tiiliseinä keskellä. Keskimmäisen onton tiiliseinän tehtävänä on jakaa se kahteen toisistaan eristettyyn uunin uraan. Jos se rakennetaan yhdeksi, tuotantoprosessissa on kiinnitettävä huomiota keskimmäisen onton tiiliseinän ja sisäisen yhdistävän johtavan elektrodin huoltoon. Jos keskimmäinen ontto tiiliseinä ei ole hyvin eristetty tai sisempi yhdistävä johtava elektrodi on rikki, se aiheuttaa tuotanto-onnettomuuden, joka voi ilmetä vakavissa tapauksissa. "Puhallusuunin" ilmiö. Sisäisen putken U-muotoiset urat on yleensä valmistettu tulenkestävästä tiilestä tai kuumuutta kestävästä betonista. Halkaistu U-muotoinen ura on myös tehty useista rautalevyistä valmistetuista rungoista, jotka on sitten yhdistetty eristysmateriaalilla. On kuitenkin osoitettu, että rautalevystä valmistettu runko muuttaa helposti muotoaan, joten eristysmateriaali ei pysty yhdistämään kahta runkoa hyvin, ja huoltotyö on suuri.
Kuva 3-8 Kaaviokuva sisemmästä nauhauunista, jonka keskellä on ontto tiiliseinä
Tämä artikkeli on tarkoitettu vain opiskeluun ja jakamiseen, ei liiketoimintaan. Ota meihin yhteyttä, jos siinä on ongelmia.
Julkaisun aika: 09.09.2019