ABB on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan Hydrogène de Francen kanssa megawattiluokan polttokennojärjestelmien yhteisestä valmistuksesta valtamerialusten (OGV) voimanlähteeksi. ABB:n ja vetyteknologiaan erikoistuneen Hydrogène de Francen (HDF) välinen yhteisymmärryspöytäkirja kattaa tiiviin yhteistyön merisovelluksiin tarkoitetun polttokennovoimalaitoksen kokoonpanossa ja tuotannossa.
ABB ja HDF aikovat optimoida polttokennojen valmistuskapasiteettiaan ja tuottaa megawattiluokan voimalaitoksen merialuksille. Yhteistyö julkistettiin 27. kesäkuuta 2018 Ballard Power Systemsin, maailman johtavan protoninvaihtokalvoon (PEM) perustuvien polttokennoratkaisujen toimittajan, kanssa. Uusi järjestelmä perustuu ABB:n ja Ballardin yhdessä kehittämään megawattiluokan polttokennovoimalaitokseen, ja sitä valmistetaan HDF:n uudessa tehtaassa Bordeaux'ssa Ranskassa.
HDF on erittäin innoissaan yhteistyöstä ABB:n kanssa Ballard-teknologiaan perustuvien megawattiluokan polttokennojärjestelmien kokoamiseksi ja tuottamiseksi meriteollisuudelle.
Kestävän ja vastuullisen merenkulun mahdollistavien ratkaisujen kysynnän jatkuvasti kasvaessa olemme varmoja, että polttokennot tulevat olemaan tärkeässä roolissa meriteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa. HDF:n kanssa allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja tuo meidät askeleen lähemmäksi tämän teknologian saatavuutta valtamerialusten voimanlähteenä.
Koska merenkulku on vastuussa noin 2,5 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä, merenkulkuteollisuuteen kohdistuu kasvavaa painetta siirtyä kestävämpiin energialähteisiin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö, Yhdistyneiden Kansakuntien järjestö, joka vastaa merenkulun sääntelystä, on asettanut maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi vähentää vuosittaisia päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta.
Vaihtoehtoisten päästöttömien teknologioiden joukossa ABB on jo pitkällä laivojen polttokennojärjestelmien yhteistyöhön perustuvassa kehittämisessä. Polttokennoja pidetään laajalti yhtenä lupaavimmista ratkaisuista haitallisten epäpuhtauksien vähentämiseksi. Jo tänään tämä nollapäästöinen teknologia pystyy käyttämään lyhyitä matkoja purjehtivia laivoja sekä tukemaan suurempien alusten apuenergiantarpeita.
ABB:n ekotehokkuusportfolio, joka mahdollistaa kestävien älykkäiden kaupunkien, teollisuudenalojen ja liikennejärjestelmien ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästämisen, muodosti 57 % yhtiön kokonaisliikevaihdosta vuonna 2019. Yhtiö on matkalla saavuttamaan 60 %:n liikevaihdon osuuden vuoden 2020 loppuun mennessä.
Tämä saattaa muuttaa näkemystäni siitä, onko polttokennoteknologia mahdollista pitkän kantaman laivaliikenteessä. ABB ja Hydrogène de France rakentavat usean megawatin kokoisia voimalaitoksia, jotka voivat käyttää voimaa suuriin laivoihin (HDF saavutti maailman ensimmäisenä vuonna 2019 Martiniquella ClearGen-projektissa asentamalla ja ottamalla käyttöön tehokkaan polttokennon – 1 MW). Ainoa kysymys on, miten H2 varastoidaan aluksella, ehdottomasti ei korkeapainesäiliöissä. Vastaus näyttää olevan joko ammoniakki tai nestemäinen orgaanisen vedyn kantaja (LOHC). LOHC saattaa olla helpoin. Hydrogenious Ranskassa ja Chiyoda Japanissa ovat jo osoittaneet teknologian. LOHC:tä voidaan käsitellä samalla tavalla kuin nykyisiä nestemäisiä polttoaineita, ja laivan kompakti vedynpoistolaitos voi toimittaa vetyä (katso esityksen sivu 10, https://www.energy.gov/sites/prod/files/2018/10/f56/fcto-infrastructure-workshop-2018-32-kurosaki.pdf).
Nämä valtamerialukset tulevat käyttämään PEM-polttokennoja, jotka julkistettiin 27. kesäkuuta 2018 Ballard Power Systemsin, maailman johtavan protoninvaihtokalvoon (PEM) perustuvien polttokennoratkaisujen toimittajan, kanssa. Näin ollen nämä valtamerialukset tulevat käyttämään PEM-polttokennoja. Valitettavasti käytetystä vedyn varastointimenetelmästä ei ole mainintaa. LOHC olisi loistava, koska siinä ei ole paine- tai kylmäsäiliöitä. Kaksi yritystä tutkii LOHC-polttokennojen käyttöä laivoissa: Hydrogenious ja H2-Industries. Endotermiseen dehydrausprosessiin liittyy kuitenkin melko suuria energiahäviöitä (30 %). (Viite: https://www.motorship.com/news101/alternative-fuels/hydrogen-no-pressure,-no-chill) Yksi vihje saattaa löytyä kumppanin ABB:n verkkosivustolta ”Hydrogen on the high seas: welcome aboard!”. (https://new.abb.com/news/detail/7658/hydrogen-on-the-high-seas-welcome-aboard) He mainitsevat nestemäisen vedyn ja huomauttavat, että ”perusperiaatteet ovat samat nesteytetylle maakaasulle (LNG) tai muille alhaisen leimahduspisteen polttoaineille. Tiedämme jo, miten nestemäistä kaasua käsitellään, joten teknologia on jo sisäänrakennettu. Todellinen haaste on nyt infrastruktuurin kehittäminen.”
Kokemukseni akkukäyttöisellä sähköautolla ajamisesta viime vuosina on vertaansa vailla. Ainoat huollot ovat olleet alkuperäisen valmistajan määräämiä ja renkaiden kuluneita. Ei mitään vertailukohtaa polttomoottoriajoon. Minun on täytynyt kiinnittää enemmän huomiota latauskerran jälkeiseen toimintasäteeseen välttääkseni myöhempiä ongelmia, joita en ole koskaan kohdannut. Olisin kuitenkin erittäin tyytyväinen, jos toimintasädettä voitaisiin pidentää 2–3 kertaa nykyiseen verrattuna. Sähkökäytön yksinkertaisuus, hiljaisuus ja tehokkuus ovat yksinkertaisesti lyömättömiä polttomoottoriin verrattuna. Autonpesun jälkeen polttomoottori haisee edelleen käytön aikana; akkukäyttöinen sähköauto ei koskaan – ei ennen pesua eikä sen jälkeen. En tarvitse polttomoottoria. Mielestäni se on tehnyt tehtävänsä ja aiheuttanut enemmän kuin tarpeeksi vahinkoa. Antaa sen vain kuolla ja tehdä tilaa enemmän kuin kunnolliselle korvaavalle. Lepää rauhassa polttomoottorilla.
Julkaisun aika: 02.05.2020